Oli hankala keksiä osalle otsikkoa tällä kertaa. Osassa ei nimittäin oikein tapahdu mitään, tää on periaatteessa tällainen "väliosa".

* * *

- - -

Chandlerin uusi ystävä kutsui pojan luokseen koulun jälkeen. Chandler pisti heti merkille, että hänen ystävänsä Spencerin sisko oli hieman... erikoinen tapaus.

Spencer ilmoitti käyvänsä vessassa. Chandler jäi odottelemaan poikaa etuoven tietämille.
"Moi!" heleä lapsen ääni sanoi ja Chandler kääntyi äänen suuntaan.
"No moi... ootko Spencerin pikkuveli? Oon Chandler, veljes kaveri",Chandler esittäytyi mahdollisimman kohteliaasti.

"Mä oon tyttö... ja mun nimi on Carol",lapsi vastasi ja Chandler tunsi punastuvansa.
"Hei sori... sä vaan näytit jotenki...",poika sönkötti. Carol katsoi poikaa vihaisena ja kysyi:
"Pojalta?"
"Niin.... no mut sori viel kerra, sun veljes tuleekin tuolta moro!" Chandler sanoi ja ryntäsi pois paikalta.

Spencer sai myöhemmin kuulla asiasta ja pojasta Chandlerin erehdys oli huvittava. Niinpä tämä tapasi aina välillä kuittailla Chandlerille, joka lopulta oppi nauramaan omalle mokalleen.

- - -

Kului vuosi. Danielilla ja Sydneyllä oli vuosipäivä.
"Kuule rakas, mitä jos menisimme vähän juhlimaan vuosipäiväämme?" Daniel kysyi avovaimoltaan ohimennen.
"Se olisi ihanaa!" nainen vastasi hymyillen.

Daniel vei Sydneyn paikalliseen yökerhoon. Siellä järjestettiin tänä iltana simfest.

Vanhalla parilla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan seurata esityksiä.

"Minun on pitänyt jo pitkään kysyä sinulta erästä asiaa",Daniel sanoi suudelmien lomassa.
"Mitä?" Sydney kysyi ja Daniel päästi naisesta irti.

Mies kaivoi taskustaan rasian, polvistui ja kysyi:
"Tulisitko vaimokseni?"

Sydney vastasi myöntävästi ja pari halasi kihlauksen kunniaksi.

Pari palasi kotiin syömään, sillä mikään tarpeeksi hieno ravintola ei ollut enää auki. Daniel tarjosi tuoreelle kihlatulleen tuolia ja auttoi tämän istumaan pöydän ääreen.
"Oletpas sinä tänään herrasmies",Sydney kihersi kuin teinityttö.

Samalla taika raukesi, kun poliisiauton sireeni täytti etupihan.
"Odota, käyn katsomassa",Daniel sanoi.

Chandler oli ollut kuokkimassa jonkun hienoja juhlia, joten poliisi oli korjannut pojan parempaan talteen.
"Pitäkää tarkempaa huolta pojastanne",poliisi kehoitti ja ajoi pois.
"Nyt nukkumaan! Olen erittäin pettynyt sinuun!" Daniel sähisi ja Chandler luikki sisään alistettuna.

Daniel palasi myös sisään. Sydney tuli miestä vastaan käytävällä.
"Anteeksi. Minua väsyttää kamalasti, joten söin jo. Sinun annoksesi odottaa pöydällä",nainen sanoi.
"Kiitos... ja anteeksi",Daniel vastasi.
"Ei se mitään, nähdään kohta makuuhuoneessa",Sydney sanoi tapansa mukaan hymyillen.

Daniel söi pikaisesti ja meni makuuhuoneeseen, jossa Sydney odotti. Mies asettui mukavasti sängylle naisensa viereen ja kaappasi tämän kainaloonsa.
"Luuletko, että olemme liian vanhoja siihen?" Daniel kysyi ihan ohimennen.
"Luulenpa, että emme",Sydney sanoi hieman kiusoitellen.

Seuraavana aamuna Daniel säteili onnea. Hyräillen hän asteli olohuoneeseen ja hänen äitinsä elämänkerta osui hänen silmäänsä kirjahyllystä. Siellä se oli pölyyntynyt kaikkina näinä vuosina.

Miehen olisi pitänyt lukea tämä kirja jo aikoja sitten. Niin moni asia jäi tekemättä, esimerkiksi hän ei koskaan ehtinyt antaa Lauralle äitinsä vanhaa kaulakorua, vaikka vanha nainen oli antanut korun sitä varten.

Sydney istui Danielin viereen sohvalle.
"Mitä luet noin tiiviisti?" hän kysyi.
"Äitini elämänkertaa. Olisi pitänyt lukea tämä jo monta vuotta sitten",mies vastasi.
"Minä ymmärrän, että lukeminen on jäänyt. Sinullahan on ollut neljä poikaa yksin hoidettavana. Eihän siinä nyt lukemaan ehdi",Sydney sanoi ja sai Danielin hymyilemään.

Mies pisti kirjan syrjemmälle ja nousi. Hän kaappasi Sydneyn syleilyynsä ja kysyi:
"Tiedän, että kihlauduimme vasta, mutta voisimmeko jo mennä naimisiin?"
"Tietty. Emmehän me tästä odottelemalla nuorene",nainen vastasi leveästi hymyillen.

Ja niin Sydneystä tehtiin Supernova.

Vielä suudelma avioliiton kunniaksi.

Pian häiden jälkeen Danielilla oli syntymäpäivä. Mies täytti kunnioitettavat 50 vuotta.

Sydneystä kuoriutui tomera kodinhengetär. Naisen kosketusta tämä talous olikin kaivannut!

Pyykit jätettiin suosiolla Sydneyn huoleksi.

Vanhemmat kaksoset kävivät jo kovaa vauhtia lukiossa, kun taas nuoremmat kaksoset suorittivat peruskoulun viimeistä luokkaa.

Daniel oli perheessä edelleen se, joka kokkasi. Harmi vain, että poikien tultua teini-ikään nämä eivät olleet kauhean innostuneita syömään kotona.

Sydneylle kyllä kelpasi.
"Muuten, otin valtuudet kutsua sukulaisiasi ja perhetuttujamme tänä iltana kylään",Sydney töksäytti.
"Mitä? Miksi?" Daniel kysyi yllättyneenä.
"Ajattelin, että kun me vietimme niin koruttomat häät, että voisimme kuitenkin juhlistaa niitä jotenkin",nainen selitti.

"Etkä sanonut minulle mitään!" Daniel kivahti.
"Anteeksi! Ajattelin sen olevan mieluinen yllätys",Sydney vastasi hieman harmistuneena.
"No, älähän nyt. Ehkä minä kestän talon täynnä väkeä yhden illan",mies sanoi ja lisäsi:
"Mutta jos vastaisuudessa kysyisit ensin minulta."

"Minä lupaan. Anteeksi vielä kerran",vanha nainen sanoi ja uskalsi jo hymyillä.

* * *

Sellaista. Tää osa oli tavallaan pohjustusta seuraavaan osaan, jossa siis on nuo juhlat. Syy, miksi päätin tehdä juhlista erillisen osan oli se, että kuvia, tapahtumia ja asioita tuli niin paljon. Osasta olisi tullut kauhea eepos, jos olisin pitänyt nämä yhdessä.

Kysely:

1) Chandler perii, mitä mieltä asiasta?
2) Keitä juhliin tulee?
3) Mitä mieltä olet Sydneystä?

Kiitos kommenteista ja vastauksista!