Hei apua! 20. osa! Taas yksi virstanpylväs saavutettuna. :----DD

20. osa aloittaa myös 3. sukupolven tarinan, minä-kertojana perijämme Chandler!

* * *

- - -

Olin taas kerran lähtenyt paikalliseen yökerhoon. En oikeastaan tiennyt, että miksi. Olihan minulla jo selvillä kenet puolisokseni halusin.

Täällä nyt kuitenkin olin. Huomasin kahden vampyyrinaisen tuijottavan minua... ilkeästi?

Irvistin heille takaisin. Toivottavasti nyt he eivät vain kävisi kimppuuni ja tekisi minusta kaltaistaan.

Menin syrjempään istumaan. Halusin ottaa noihin naisiin etäisyyttä.

Silloin hän astui sisään. En aluksi huomannut häntä, mutta jotenkin hän huomasi minut.

Olin niin ajatuksissani. Ajattelin sitä tyttöä, johon ihastuin pari vuotta sitten. Mitä hänelle kuului? Hänkin varmaan nyt on valmistunut.

Silloin juuri hän, jota olin ajatellutkin, istui kanssani sohvalle.
"Moi! Aikamoinen sattuma, että törmättii!" Carol tervehti.

Käännyin katsomaan naiseksi varttunutta tyttöäni, joka sai edelleen sydämeni lyömään kovemmin. Hänestä oli tullut niin kaunis...

En oikein saanut selvää mitä hän sanoi, olin niin lumoutunut.
"Kuunteletko sinä?" hän kysyi lopulta.
"Totta puhuen... en",vastasin ja hänen naamansa vääntyi irvistykseen.
"Olin niin... miten sen sanoisin? Olin niin lumoutunut kauneudestasi",lisäsin nopeasti.

"Kiitos, tuo oli aika yllättävää",Carol sanoi viimein.
"Tarkoitan sitä. Olet upea ja minä... pidän sinusta",tunnustin. Lopulta sain sen kerrottua! Carol tiesi nyt, että olin hänestä kiinnostunut. Pallo oli hänellä.

"Minä luulin, ettet pidä minusta",hän sanoi hieman surullisena. Mistä hän oli moista keksinyt?
"Olet ymmärtänyt minut jotenkin väärin varmaan... olen ollut sinuun ihastunut niistä juhlista asti",vastasin naiselle, jonka suu aukesi hieman hämmästyksestä.
"Siksi olit niin outo! Voi Chandler... hupsu mies...",nainen henkäisi ja lisäsi:
"Minäkin pidän sinusta... ihastuin sinuun jo silloin, kun luulit minua pojaksi. Olit jotenkin niin... tyhmä. Mutta samalla aivan vastustamaton."

Tuona iltana juttelimme sulkemisaikaan asti. Minä ja Carol olimme korviamme myöten ihastuneita toisiimme ja päätimme alkaa seurustella.

- - -

"Kauniita kukkia kauniille naiselle",lepertelin ja ojensin kimpun punaisia ruusuja.
"Voi Chandler! Ne ovat niin kauniita!" Carol kiljaisi.

Päätin tehdä tyttöystävääni vaikutuksen rodeoesityksellä. Totta puhuen, en ole koskaan kokeillut moista!

Se meni kuitenkin varsin hyvin ja näin Carolin hymyilevän kannustavasti.

Lopulta putosin mekaanisen härän selästä.
"Chandler! Ootko okei?!" Carol huusi huolestuneella äänellä.

"Oon!" vastasin ja aloin nauraa. Kuulin, kuinka tyttöystävänikin alkoi nauraa ja nousin maasta.

"Sähän kestit varsin pitkään! Vaikuttavaa",nainen sanoi hymyillen, kun kävelin hänen luokseen.

"Mut eihän suhun oikeesti sattunu?" hän kysyi ja lähestyi minua varovasti. Siinä hetkessä oli sähköä ja jotenkin tiesin, että nyt suhteemme syvenisi uudelle tasolle.

En vastannut naisen kysymykseen. Tuijotin vain hänen sinisiin silmiinsä.

Carolia alkoi ujostuttaa katseeni ja hän käänsi katseensa maahan.

Keräsin kaiken rohkeuteni ja suukotin naista huulille. Se oli ensisuudelmamme, vaikka olimme seurustelleet jo jonkin aikaa. Emme halunneet kiirehtiä suhteemme kanssa, vaan annoimme sen edetä omalla painollaan.

Vedin Carolin uuteen, tällä kertaa pidempään, suudelmaan. Miten pehmeät naisen huulet olivatkaan!

- - -

Olimme seurustelleet yli puoli vuotta, kun Carol viimein suostui tulemaan luokseni yöksi. Yön me olimme kiltisti nukkuneet toisiimme käpertyen, mutta aamulla meno hieman... no, villiintyi.

Ihan viattomana tyynysotana se alkoi.

Mutta sitten Carol pääsi voitolle...

...ja minä vilhelsin pelin poikki.

Katsoimme toisiamme hengästyneinä. Seuraavassa hetkessä suutelimmekin kiihkeästi ja suudelmien lomassa siirryimme sänkyä kohti.

"Olemmeko jo valmiita tähän?" kysyin huohottaen. Carol nyökkäsi ja jatkoin suuteloa.

Olimme molemmat aika jännittyneitä, sillä olimme molemmat vielä kokemattomia.

Piinallisen pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen viimeisetkin vaatteet lensivät lattialle...

Olin onnellinen, että sain kokea ensimmäisen kertani juuri Carolin kanssa. Tunsin, että hän oli minun "se oikea".

- - -

EXTRA:

Auts... :D

* * *

Haa, ehdinpäs vielä tehdä yhden päivityksen ennen juhannusta. :-----D

Kysely:

1) Mitä pidit kerronnasta?
2) Mielestäsi osan hauskin kuva oli?
3) Arvauksia: montako lasta Chandler ja Carol saavat?

Edellisen osan extrassa esitin pienen arvausleikin siitä, kenen maha kuvassa oli.

Kyseessä oli Charlien vaimon Erican vatsa. :----DD

Ja nyt - KIITOS KOMMENTEISTA JA VASTAUKSISTA. Ja todella hyvää juhannusta (taas)!