12 - Uusi sukupolvi - LC Supernova

Heipparallaa. En kyl keksi tällä kertaa tähän alkuun mitään ihmeellistä. :D Kuukausi koulua vielä, sitten kesäloma! Ei jaksa hommata kesätöitä, jos sitä ulkoilis ja pelailis simsii >:DD

***

- - -

Juhlat lopetettiin, ja perhe suuntasi kotiin selvittämään välejään.

"Sä et voi syyttää mua mun isän virheistä!" Laura huusi puolustuksekseen. Di'Ana tuhahti.
"Samoja geenejä teissä on, jossain vaiheessa kuitenkin säret poikani sydämen",vanhempi nainen sanoi.

"En salli sinun tekevän samaa temppua pojalleni, kuin isäsi teki minulle!" Di'Ana kivahti.

Laura kaivoi laukustaan puhelimensa.
"Mitä sinä nyt?" Di'Ana kysyi ja Laura vastasi:
"Meidän on vaikea selvittää tätä asiaa ilman isääni."
"Et kutsu häntä tänne!" vanha rouva huusi.

"Kuten haluat",Laura sanoi ja alkoi puhua isänsä kanssa puhelimessa.
"Okei, me tullaan sinne",nainen lopetti puhelun. Di'Ana näytti järkyttyneeltä.
"Mitä? Et halunnut kutsua isääni tänne, joten mennään sitten hänen luokseen",Laura sanoi tyynesti.

Daniel liittyi keskusteluun sanomalla:
"Tule nyt vain."

Seurue lähti Wylien autolla Tiukkaloille. Di'Anan sydäntä raapaisi nähdä, millaisissa oloissa hänen entinen aviomiehensä asui.

Laura soitti ovikelloa. Muut jäivät vähän kauemmas odottamaan.

"Tulkaa sisään",Tomas sanoi ja viittoi seurueen sisälle.

Laura alkoi heti vaihtaa pikaisia kuulumisia veljensä kanssa.

Di'Ana suuntasi heti Tomasin juttusille.
"Kuinka kehtaat! Oletko ujuttanut lapsesi minun lapseni kimppuun?" nainen aloitti.
"Di'Ana...",Tomas aloitti, mutta Di'Ana oli liian tuohtunut kuuntelemaan.

"Olet oksettava! Meidän juttu loppui kauan sitten, etkö voi jo lopettaa noita säälittäviä tempauksiasi?!" nainen huusi.

"Nyt turpa tukkoon! Olen päässyt eromme yli jo vuosia sitten, kiitos rakkaan Laurenin. Rauha hänen sielulleen",Tomas sanoi ja vaikeni hetkeksi.
"Minä en todellakaan tiennyt, että tyttäreni rakastama mies on sinun poikasi. Vannon",mies jatkoi sitten.

"Äiti oikeesti, toi on säälittävää! Tomas on selkeästi päässyt teidän erosta yli",Daniel huudahti ja lisäsi matalemmalla äänellä:
"Mutta sinä et selkeästi ole."

Di'Ana ei vastannut, mutisi vain jotain mistä kukaan ei saanut mitään selvää.

Daniel palasi Lauran viereen ja veti tämän syleilyynsä. Di'Ana yhä mutisi jotain itsekseen vihaisena.

"Sinulla on viisas poika, Di'Ana",Tomas sanoi ja katsoi Di'Anaa vihaisesti.

"Katso nyt, kuinka rakastuneita he ovat",Tomas tokaisi ja Di'Ana vilkaisi taakseen.
"Myönnän, että tein aikanani suuren virheen, mutta älä tuomitse näitä nuoria minun tekojeni takia",mies lisäsi, kun Di'Ana kääntyi takaisin tämän puoleen.

Di'Ana ei saanut sanottua mitään. Lopulta hän kuitenkin sanoi vaimealla äänellä:
"Hyvä on."

"Viisas päätös. Toivon, että meidänkin välit voisivat joku päivä parantua. Mehän tulemme joskus kuitenkin saamaan yhteisiä lapsenlapsia",Tomas sanoi.
"Tosiaan... Aika hassua oikeastaan",Di'Ana vastasi ja hymyilikin jopa.

"Ystäviä?" Tomas kysyi hymyillen.

"Ystäviä. Anna anteeksi lapsellinen käytökseni",Di'Ana vastasi. Tomas nyökkäsi yhä hymyillen.

Wylie oli tyytyväinen, että rauha saatiin aikaiseksi. Hän ei ollut yhtään mustasukkainen Tomasin takia, sillä mies olikin salaa toivonut sovintoa.

"Antakaa tekin anteeksi. Tottakai te saatte olla yhdessä. Näkeehän sen kaukaakin, että olette molemmat oikeasti rakastuneita",Di'Ana sanoi nuorelle parille, joka puhkesi onnen kyyneliin.
"Kiitos",Laura kuiskasi ja suukotti tuoretta miestään poskelle.

Perhe palasi kotiin. Laura ja Daniel pääsivät vihdoinkin viettämään hääyötään.

He olivat niin onnellisia. He olivat saaneet pitää toisensa.

Muutama kuukausi myöhemmin Laura alkoi kärsiä aamupahoinvoinnista. Perheeseen oli siis tulossa ensimmäinen lapsi!

Daniel ei tosin vielä tiennyt siitä.

(Täytyy varmaan vaihtaa toi pöytä. Toi lasipinta meinaa näyttää siltä, et pöytää ei olisi laisinkaan. :D)

"Rakas, mitä pitäisit pienestä nyytistä?" Laura kysyi varovasti.
"Riippuu ihan siitä, että millainen nyytti",Daniel vastasi ja haarukoi ruokaa suuhunsa.
"Sellainen, jonka sisällä on pieni sim",nainen sanoi salaperäisesti. Mies oli tukehtua ruokaansa.
"Oletko raskaana?" tämä kysyi. Laura nyökkäsi onnesta säteillen.

(Anteeks toi haarukka, huomasin sen vasta nyt osaa laittaessa :D:D:D Oon ottanu tän kuvan Danielin läpi xD)

"Tiesitkös, Oliivi, että saat pian leikkikaverin?" Daniel lässytti kissalle, joka kasvoi ihan silmissä.

Laura rakasti pientä raskausmahaansa, joka kasvoi päivä päivältä.

9 kuukautta myöhemmin syntyi tumma lapsi! Laura oli sittenkin pettänyt Danielia!!!

Ei nyt sentään! Kuka meni lankaan? :D

Pieni Miro oli tottakai Novan ja Miltonin poika, jota Daniel oli lähtenyt katsomaan.

"Maltahan muutama kuukausi, niin saat serkun leikkikaveriksi",Daniel jutteli Mirolle samalla, kun syötti tätä. Danielin ja Lauran pienelle rakkauden hedelmälle oli siis paljon leikkikavereita valmiina.

Di'Ana tiesi, ettei tästä enää ainakaan nuorene. Lapsenlapsikin oli tulossa. Nainen päätti kirjoittaa elämänkertansa, jotta tulevat sukupolvet tietäisivät, keitä he oikein ovat.

Vauva oli niin aktiivinen, että Laura alkoi epäillä mahassa olevan useampikin kuin yksi lapsi. Ajatus useammasta pienestä simistä sai hymyn Lauran kasvoille.